i love you just the way you are

Viikossa on kerinny tapahtua vaikka sun mitä! Maanantaina menthiin käyhmään lääkärissä tämän kipsin kanssa ja ottivat pois ja sanoivat että nyt pitäis olla jo parantunu jos on vain venähtäny. No, miehän ajattelin, että ei se enhään satu ja väänsin käen kunnolla taakse ja aloin itkemhään. Tyhmä opi koskhaan. Otethiin sitte lisää röngteneitä ja huomasivat että kyllä siellä jonkulainen särö on. Annethiin nyt tuommonen väliaikanen rannetuki JONKA SAA POIS. Ette tiä kuinka onnellinen olin siitä että tajusin kuinka paljon helpompaa suihkussa käyminen tuli taas olehmaan.

Muita viikon tapahtumia voittekin sitten ihailla näistä kuvista. (Voi kyllä, ostin uuden kameran, ihanaisen Canon EOS Rebel XS'n ja olen ihan rakastunu tähän. Nyt tulee kuvia!)









Torstaina oli se vaihtarilounas koulussa ja meitä oli siellä 3. Anna ei päässy, koska hänellä oli Rotaryn tapaaminen just silloin, joten siellä oli Melissa, Nicole ja mie. Nicole oli äärettömän hiljanen, enkä ole ihan varma osaako se englantikhaan yes'iä ja no'ta enempää. Yritethiin puhua sille Melissan kanssa mutta ei oikein saatu mithään irti. Raukka oli ihan ujo. Melissa taas oli aivan loistava. Olen samalla englannin tunnilla hänen kanshaan mutta ei olla tajuttu sitä haha. Nyt kuitenki tuolla alethiin puhuhmaan ja voi että hän onki aivan ihana tyttö. Heti klikkas tosi hyvin ja tiesin heti, että tämän tytön kanssa tulen viettämhään aikaa tosi paljon. Samana päivänä menthiin sitte Diversity Clubiin, missä Annaki oli ja tuolla yks kuva sieltä onki. Olhaan kaikki tosi innokhaan näkösiä, älkää välittäkö. Se oli vähän outo clubi tapaaminen mikälie, mutta alkujännityksien jälkheen tyypit innostu kyselemhään meiltä kaikkea ja olthiin kunnon staroja siellä. Piti kertoa omalla äidinkielelhään kaikki maholliset ja näyttää kartalta ja aijai. Oli hauskaa!

Perjantaina ei sitte ollu koulua, mutta en tehny mithään ihmeellistä. Meillä oli Annan ja Melissan kanssa suunitelmissa, että oltais menty Portlandhiin Annan Rotary vaihtarikavereiden kanssa, mutta loppujen lopuksi sitä ei sitte tapahtunukhaan. Harmitti, mutta kyllä meillä on aikaa! Ja päädyin sitte viettämhään rauhallista koti-iltaa Deborahin ja Kylen kanssa. Katothiin leffaa ja jutelthiin. Kerkes Deborah jo sanoa, että on miettiny, että voivatko ees ottaa uutta vaihtaria ens vuonna, koska mie olen niin ihana, ettei kukhaan minua voi voittaa. Arvatkaa vain olinko ihan punastunu ja hämmentyny ja onnellinen sen jälkheen. Tämä perhe on mulle vain niin mahtava. Oikeasti sovin tänne ko nyrkki silhmään. Nämä ymmärtää minua ja jaksaa kuunnella ja oikeasti välittää ja aaaaa. Koti-ikävä ei enhään vaivaa turhan paljoa, olen puhunu siitä avoimesti näille ja nämä ymmärtää ja on tehny kaikkensa että mulla olis hyvä olla. Ei tarvi kyllä paljon tehä ko ovat niin upeita.

Lauantaina menin aluevalvojan luokse leffailtaa viettämhään! Siellä oli meitä ehkä 6 ja katothiin pari elokuvaa ja vain hengailthiin ja jutelthiin. Meinasin ottaa sinne kameran mutta viime hetkellä unohin sen, eikä siis kuvia tullu otettua sieltä. Harmi sinänsä, mutta kyllä noita tapaamisia lisää tulee! Alfonson ja Carolinen kanssa juttelin eniten, Caroline on ihana norjalaistyttö ja Alfonso on Venezuelasta ja sillä on maailman söpöin aksentti. Hhihih, kuinka rakastankhaan espanjankielisten ihmisten aksentteja, aijai.

Naurukuvat Annan ja Melissan kanssa on sunnuntailta. Menthiin kattomhaan It's Kind Of A Funny Story ja sen jälkheen kävelthiin ympäri ostoskeskusta naureskellen ja jutellen ja lopulta päädythiin Macy'sin etheen ottamhaan kuvia ja nauramhaan superina ko tajuthiin, että minun kamera ottaaki 5 kuvaa ko on ajastimella eikä yhtä. Noiden tyttöjen kanssa ei paljoa vaadita että nauran kippurassa. Eilenki lounaalla istuin Melissan kanssa ja vain jutelthiin maailman randomeimmista asioista ja naureskelthiin toisillemme. Just tätä mie olen kaivannu. Ihan vain rentoa oleskelua ja nauramista. Ei tarvi yrittää mithään, olla vain oma ittensä ja antaa mennä. Aaaa <3

Tänhään sitten tapahtu tällaista;






Mulla oli ensimmäinen kuoroesitys! Olin ihan jännässä, mutta hyvinhän se meni loppujen lopuksi ja hauskaa oli. Tykkään niin paljon tuosta kuorosta, kaikki tytöt on tosi kivoja ja rentoja ja Mr. Davis on ihan paras ja rakastan laulaaaaa! Konsertin jälkheen meän oli tarkotus jäädä koululle ko Deb ja Kyle lähti, mutta mutkien kautta päädythiin Jasminen kanssa kävelemhään kotia ja pelleilthiin sitte koko matka laulaen (huutaen) täysillä samalla ko juosthiin läpi meän naapuruston ja kuvia ottaen.

Koulussa menee hyvin, tänhään oli historiassa osavaltio + pääkaupungit testi ja arvatkaa kuka sai kaikki oikein! WOOOO! Tuo on siis testi minkä on mahollisuus ottaa joka kuukausi. Jos saa 100 eli kaikki osavaltiot ja pääkapungit oikein, sitä ei piä ottaa enhään ikinä ja se vaikuttaa sitte lopullisheen arvosanhaan. Olen hurjan ylpeä ittestäni, ottaen huomioon, että ko tänne tulin niin tiesin ehkä 10 osavaltiota ja 2 pääkaupunkia. Huomenna ei ole koulua, koska on PSAT's ja senioreiden ei sinne tarvi vaivaantua. Eikä minun muutenkhaan tarvis, koska olen vaihtari haha. Joten huomenna on rentoilupäivä. Paitsi ettei ole, torstaina pitäis olla valhmiina essee englannin tunnille King Arthurista, Beowulfista ja muista epic heroeseista. Hahah. Saa nähä miten se luonnistuu. Ens viikolla tämä tyttö menee kattomhaan The Mainea ja Nevershoutneveriä Portlandhiin AIJAIJAI <3 Ja lauantaina 23. päivä olis Homecoming, mutta mulle ilmotethiin, että me menhäänki kokehmaan Haunted Houses sinä päivänä. En tiä vielä mitä ajattelen tästä ja kumphaan menen, mutta tuntuu, että kukhaan täällä ei tykkää Homecomingista. Booo, ootin sitä innolla! Vaikka kyllä tuo Haunted House kuulostaa jännemmältä. Halloween on muuten lähellä ja kaikki on ihan innoishaan. Mie en malta oottaa, että pääsen trick or treat kierrokselle ensimmäistä ja viimeistä kertaa elämässäni!