Mulla on kerrottavaa vähäsen (lue: paljon) ennen joulua, mutta tämän postauksen täytän kokohnaan joululla ja seuraavan kerran puhun sitte niistä jutuista mitä tapahtu ennen joulua. Mutta tosiaan, joulu tuli tännekki, vaikka ei lunta ollu mailla halmeilla ja tuntu väärältä, eihän sitä voinu estää. Mulla oli kokonaisuudeshaan tosi hyvä fiilis joulusta, mutta kyllä siinä jouluyönä ko piti alkaa nukkumhaan että Pukki pystyy tulla tuohmaan lahjat, niin itkin itteni unheen koska tuli hurja ikävä kotia. Tai ei ees "ikävä", mutta hurja haikeus ja kaipuu siihen kotijouhluun. Mutta otin semmosen asenteen, että tämä joulu on aivan ainutlaatuinen ja Suomijouluja kerkiää tulla vaikka ja kuinka, että otethaan tästä nyt kaikki irti. Ja kyllä kannatti.
Jouluaamuna, tai siis, tänä aamuna Ashley herätti minut varttia vaille 8 ja olin kyllä niin väsyny kaiken valvomisen takia, valvothiin noin kolmeen Ashleyn ja Jasminen kanssa ja sitte vielä makasin siinä patjalla ja mietin elämää ja kaikkea. Tuo tyttö juoksi sitte ympäri taloa ja herätti kaikki ihan innoissaan, oli kyllä aika ihana, haha. Lopulta sitte 9 oltiin saatu kaikki ylös ja valhmiiksi ja alotethiin avaahmaan lahjoja.
Kuvia hieman lahjojen aukamissessiosta. Minut laitethiin siihen luottotehtävhään, että sain jakaa lahjat kaikille kuusen alta ja kyllä nautin siitä. Meillä oli joulunviettoseurana Mima (eteläläinen nimi mummolle) ja Kylen veli ja vaimo, aivan ihania ihmisiä, hurjan rentoja ja nauravaisia, harmittaa että heidän täytyy lähteä takas kohti New Mexicoa jo huomenna. Mutta tosiaan. Tuossa pari kuvaa, missä nyt toisessa näkyy jääkarhupipoa ja toisessa joulukuusenkoristetta jota näyttelin äitille Skypessä. Soitin tosiaan kotia tuossa ko avathiin lahjoja, oli host äitini idea että olis kiva oikealle äidille että näkis ko avaan lahjoja ja olihan se kiva idea!
Lahjojen jälkheen kaikki vähän oli omissa maailmoissaan lahjojensa kanssa, niinkö Suomessaki, tämän takia minusta lahjojen illalla avaaminen on parempi idea koska sitte iltaa, yötä kohden kaikki voi uppoutua uusiin lahjoihin ja vaikka mitä. Pidethiin kuitenki parin tunnin lahja-aika (haha minun sanat <3) ja Ashley pelas uudella X-boxillaan ja mie menin kattomhaan että mitä siinä tapahu mutta pian nukahinki lattialle koska en tosiaan ollu nukkunu melkein silmäntäyttäkhään viime yönä. Yhen aikhaan alethiin sitte aterioimaan. Oli kyllä hieman erilainen ko suomalainen jouluateria. Näillä ei ole oikeastaan mitään jouluperinneruokia, joten ruoka oli aika samanlaista ko Kiitospäivänä. Ei siinä, kyllä siitä tykkäsin, mutta joulutunnelma puuttu. Ja toki siksiki että kello oli 1 ja aurinko paisto kirkkaalta taivaalta ko olen tottunu tunnelmalliseen valaistukseen illalla 6 aikaan. No, uusia näkökulmia tähänki!
Tuossa se ei ihan suomalainen jouluateria, haha.
Sain muuten ihan hurjana lahjoja, niinkö ihan mielettömästi koska en odottanu melkein yhtään lahjoja! Kotoa Suomesta tuli paketti isovanhempien, Ritu-kummin ja perheen lahjojen kanssa ja ajattelin että lahjoja tulis siskoilta ja vanhemmilta ehkä pari, mutta voi että. Aivan ihania lahjoja ihan hurjana, en voi käsittää! Ja vielä on saamatta Emilyn, Hannahin, Melissan ja kotoa tyttöjen lahjat. HURJAA.
Käythiin aamulla hakemassa vielä Starbucksia, oli aika luksusta, mutta minua vain säälitti niiden raukkojen puolesta jotka joutuu työskentelemhään joulupäivänä. Tuossa myös pari lempilahjaa, ihanin risti ja lintukaulakorut, eka host äitiltä ja toinen Ashleyltä. Ja R2-D2 avaimenperä! UUUU. Sain myös MUSEn kolme levyä, kotoa suklaata, villasukkia ja lapasia, ihanimpia käsikoruja, huiveja (joita ylempänä näettekin kolme päässäni yhtä aikaa), VALOMIEKAN.. En ees muista kaikkea.
Itsessään joulu meni tosi hyvin ja pari päivää sitte mulle tuliki semmonen täydellinen tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunne ko istuin vain hetken sohvalla kattoen elokuvaa host isän kanssa. Nyt vain tuntuu niin hurjalta, ko kaikki sanoo että toinen puolisko vaihtovuodesta menee tuplasti nopeampaa, tämä aika on jo ko kadonnu käshiin, ihan kohtahan mie olen lentokentällä itkeskelemässä sanoen heippoja kaikille täällä. Tuntuu kamalalta ajatella tuota nyt. Olen oikeasti löytäny oman paikkani täällä, niin perheessä ko kaveriporukassaki, mulla on aivan upeita ystäviä ja monia kavereita täällä ja olen omaksunu melkein täysin sen ajattelutavan, että mie saan olla täysin oma itteni ja jos joku ei tykkää, se on heidän menetys eikä minun tarvi siitä päätäni vaivata tai tunte pahaa mieltä jos olen ekana ujo tai mitä tahansa, koska mie olen loppujen lopuksi aika hyvä tyyppi ja tämä on minun vuosi ja haluan ottaa siitä kaiken mahollisen irti enkä anna kenenkhään hidastaa minun vauhtia ja onnea täällä. En tiä tajusko kukhaan tuosta nyt mtihään, mutta toivottavasti joku sai jonku idean irti minun soperruksesta. Kyllä mie kesäkuussa ihan mielelläni kotia tulen ja todellakin aina Suomi on ihana ja rakkain paikka, mutta minusta on alkanu tuntumhaan että mulle on muodostumassa täällä ihan oikeasti toinen koti. Ei vain tässä perheessä, mutta ihan näiden kaikkien ihmisten kanssa joita näen koulussa, kotona, kaduilla, missä tahansa. Ja entiset vaihtarit sanoo, että joulun jälkheen loppuvuosi on ylheensä kahta parempi. Saa nähä haluanko tulla kesällä ollenkhaan takas ;) Haha, no kyllä tulen.
Lophuun vielä kuva minun ja Melissan valokuvakoppi kokemuksesta. En voi ymmärtää miten joku ihminen täällä voi ymmärtää minua niin täydellisesti ja olla niin älyttömän rakastettava ko Melissa on. Hän on todellakin paras ystäväni täällä enkä tekis kyllä yhthään mithään ilman häntä. Aivan äärettömän ihana tyttö ja tuntuu kamalalta miettiä että kuuden kuukauden päästä tulee aika ko ei nähäkhään melkein joka päivä ja en kuule hänen hellyyttävää naurua ja aksenttia. Onneksi Belgia on kuitenki sen verran lähellä.. Haha. Olhaan jo sovittu kyllä kaikki käymiset Belgiassa ja Suomessa ja tiedän, että tähän tythöön pidän yhteyttä vielä pitkhään.
Onnellinen Aino on onnellinen.
Ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille <3
