sunnuntai 26. joulukuuta 2010

Have a very merry Christmas!

HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE TÄÄLTÄ AMERIKANKI MAALTA <3

Mulla on kerrottavaa vähäsen (lue: paljon) ennen joulua, mutta tämän postauksen täytän kokohnaan joululla ja seuraavan kerran puhun sitte niistä jutuista mitä tapahtu ennen joulua. Mutta tosiaan, joulu tuli tännekki, vaikka ei lunta ollu mailla halmeilla ja tuntu väärältä, eihän sitä voinu estää. Mulla oli kokonaisuudeshaan tosi hyvä fiilis joulusta, mutta kyllä siinä jouluyönä ko piti alkaa nukkumhaan että Pukki pystyy tulla tuohmaan lahjat, niin itkin itteni unheen koska tuli hurja ikävä kotia. Tai ei ees "ikävä", mutta hurja haikeus ja kaipuu siihen kotijouhluun. Mutta otin semmosen asenteen, että tämä joulu on aivan ainutlaatuinen ja Suomijouluja kerkiää tulla vaikka ja kuinka, että otethaan tästä nyt kaikki irti. Ja kyllä kannatti.

Jouluaamuna, tai siis, tänä aamuna Ashley herätti minut varttia vaille 8 ja olin kyllä niin väsyny kaiken valvomisen takia, valvothiin noin kolmeen Ashleyn ja Jasminen kanssa ja sitte vielä makasin siinä patjalla ja mietin elämää ja kaikkea. Tuo tyttö juoksi sitte ympäri taloa ja herätti kaikki ihan innoissaan, oli kyllä aika ihana, haha. Lopulta sitte 9 oltiin saatu kaikki ylös ja valhmiiksi ja alotethiin avaahmaan lahjoja.

PORTLAND 797
PORTLAND 842
PORTLAND 846
PORTLAND 890

Kuvia hieman lahjojen aukamissessiosta. Minut laitethiin siihen luottotehtävhään, että sain jakaa lahjat kaikille kuusen alta ja kyllä nautin siitä. Meillä oli joulunviettoseurana Mima (eteläläinen nimi mummolle) ja Kylen veli ja vaimo, aivan ihania ihmisiä, hurjan rentoja ja nauravaisia, harmittaa että heidän täytyy lähteä takas kohti New Mexicoa jo huomenna. Mutta tosiaan. Tuossa pari kuvaa, missä nyt toisessa näkyy jääkarhupipoa ja toisessa joulukuusenkoristetta jota näyttelin äitille Skypessä. Soitin tosiaan kotia tuossa ko avathiin lahjoja, oli host äitini idea että olis kiva oikealle äidille että näkis ko avaan lahjoja ja olihan se kiva idea!

Lahjojen jälkheen kaikki vähän oli omissa maailmoissaan lahjojensa kanssa, niinkö Suomessaki, tämän takia minusta lahjojen illalla avaaminen on parempi idea koska sitte iltaa, yötä kohden kaikki voi uppoutua uusiin lahjoihin ja vaikka mitä. Pidethiin kuitenki parin tunnin lahja-aika (haha minun sanat <3) ja Ashley pelas uudella X-boxillaan ja mie menin kattomhaan että mitä siinä tapahu mutta pian nukahinki lattialle koska en tosiaan ollu nukkunu melkein silmäntäyttäkhään viime yönä. Yhen aikhaan alethiin sitte aterioimaan. Oli kyllä hieman erilainen ko suomalainen jouluateria. Näillä ei ole oikeastaan mitään jouluperinneruokia, joten ruoka oli aika samanlaista ko Kiitospäivänä. Ei siinä, kyllä siitä tykkäsin, mutta joulutunnelma puuttu. Ja toki siksiki että kello oli 1 ja aurinko paisto kirkkaalta taivaalta ko olen tottunu tunnelmalliseen valaistukseen illalla 6 aikaan. No, uusia näkökulmia tähänki!

PORTLAND 900
PORTLAND 904
PORTLAND 906
PORTLAND 913

Tuossa se ei ihan suomalainen jouluateria, haha.

Sain muuten ihan hurjana lahjoja, niinkö ihan mielettömästi koska en odottanu melkein yhtään lahjoja! Kotoa Suomesta tuli paketti isovanhempien, Ritu-kummin ja perheen lahjojen kanssa ja ajattelin että lahjoja tulis siskoilta ja vanhemmilta ehkä pari, mutta voi että. Aivan ihania lahjoja ihan hurjana, en voi käsittää! Ja vielä on saamatta Emilyn, Hannahin, Melissan ja kotoa tyttöjen lahjat. HURJAA.

PORTLAND 918
PORTLAND 922
PORTLAND 921
PORTLAND 932
PORTLAND 928
PORTLAND 933

Käythiin aamulla hakemassa vielä Starbucksia, oli aika luksusta, mutta minua vain säälitti niiden raukkojen puolesta jotka joutuu työskentelemhään joulupäivänä. Tuossa myös pari lempilahjaa, ihanin risti ja lintukaulakorut, eka host äitiltä ja toinen Ashleyltä. Ja R2-D2 avaimenperä! UUUU. Sain myös MUSEn kolme levyä, kotoa suklaata, villasukkia ja lapasia, ihanimpia käsikoruja, huiveja (joita ylempänä näettekin kolme päässäni yhtä aikaa), VALOMIEKAN.. En ees muista kaikkea.

Itsessään joulu meni tosi hyvin ja pari päivää sitte mulle tuliki semmonen täydellinen tyytyväisyyden ja onnellisuuden tunne ko istuin vain hetken sohvalla kattoen elokuvaa host isän kanssa. Nyt vain tuntuu niin hurjalta, ko kaikki sanoo että toinen puolisko vaihtovuodesta menee tuplasti nopeampaa, tämä aika on jo ko kadonnu käshiin, ihan kohtahan mie olen lentokentällä itkeskelemässä sanoen heippoja kaikille täällä. Tuntuu kamalalta ajatella tuota nyt. Olen oikeasti löytäny oman paikkani täällä, niin perheessä ko kaveriporukassaki, mulla on aivan upeita ystäviä ja monia kavereita täällä ja olen omaksunu melkein täysin sen ajattelutavan, että mie saan olla täysin oma itteni ja jos joku ei tykkää, se on heidän menetys eikä minun tarvi siitä päätäni vaivata tai tunte pahaa mieltä jos olen ekana ujo tai mitä tahansa, koska mie olen loppujen lopuksi aika hyvä tyyppi ja tämä on minun vuosi ja haluan ottaa siitä kaiken mahollisen irti enkä anna kenenkhään hidastaa minun vauhtia ja onnea täällä. En tiä tajusko kukhaan tuosta nyt mtihään, mutta toivottavasti joku sai jonku idean irti minun soperruksesta. Kyllä mie kesäkuussa ihan mielelläni kotia tulen ja todellakin aina Suomi on ihana ja rakkain paikka, mutta minusta on alkanu tuntumhaan että mulle on muodostumassa täällä ihan oikeasti toinen koti. Ei vain tässä perheessä, mutta ihan näiden kaikkien ihmisten kanssa joita näen koulussa, kotona, kaduilla, missä tahansa. Ja entiset vaihtarit sanoo, että joulun jälkheen loppuvuosi on ylheensä kahta parempi. Saa nähä haluanko tulla kesällä ollenkhaan takas ;) Haha, no kyllä tulen.

PORTLAND 936

Lophuun vielä kuva minun ja Melissan valokuvakoppi kokemuksesta. En voi ymmärtää miten joku ihminen täällä voi ymmärtää minua niin täydellisesti ja olla niin älyttömän rakastettava ko Melissa on. Hän on todellakin paras ystäväni täällä enkä tekis kyllä yhthään mithään ilman häntä. Aivan äärettömän ihana tyttö ja tuntuu kamalalta miettiä että kuuden kuukauden päästä tulee aika ko ei nähäkhään melkein joka päivä ja en kuule hänen hellyyttävää naurua ja aksenttia. Onneksi Belgia on kuitenki sen verran lähellä.. Haha. Olhaan jo sovittu kyllä kaikki käymiset Belgiassa ja Suomessa ja tiedän, että tähän tythöön pidän yhteyttä vielä pitkhään.

Onnellinen Aino on onnellinen.

Ihanaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille <3

torstai 16. joulukuuta 2010

there should be a picture of my face

On vähän tullu taukoa kirjottamisesta, sitä pyytelen antheeksi! Ja nyt ennenko alan mithään kertoilemhaan mitä on tapahtunu tässä ajassa, niin haluan ilmottaa kaikille, jotka ei ole vielä kuullu/jotka on ehkä vielä huolishaan, niin että täällä tosiaan oli tornado varotus meille, just tähän minun piehneen kaupunginoshaan, mutta tornado lopulta iski 30 minuutin päässä olehvaan kylhään. Kyllä siinä kerkis paniikki tulla ko host mama hoputti meitä authoon ja käski ottaa tärkeimmät tavarat mukhaan ihan vain varmuuden vuoksi ja ajethiin mahollisimman kauas tornadon kulkureitiltä. Mutta tosiaan, meille ei käyny mithään ja Aumsvillessäkhään ei ihmisiä kuollu, joten siitä kiitos Jumalalle!

Nyt vähän ilosemphiin aiheishiin. Olhaan koristeltu vähän jouluksi! Täällä tosiaan kuusi pistethiin pysthyyn Kiitospäivä viikonloppuna, mutta kuvia sain otettua siitä vasta ihan äskettäin. Tämä on tosiaan tämmönen ihana teko valkonen muovikuusi jota äiti kotona vihais, haha.
PORTLAND 640
PORTLAND 645
PORTLAND 656
PORTLAND 652

Tykkään siitä että täällä olhaan ihan joulunkoristeluissa ja innoishaan ja ties mitä, mutta tosi monella se oikea joulun sanoma katoaa tänne materian alle ja ostohysteriaan. Olen suunnitellu meneväni nyt joululoman alkaessa (huomenna, JES!) kävelemhään ympäri naapurustoa ja vain ottaa kuvia niistä järjettömistä jouluvaloista joka talossa. Jotku on aivan uskomattomia, en ymmärrä miten ihmiset jaksaa panostaa niin äärettömästi. Mutta sitte on taas jotain ihan järkyttäviä. Lempparitalo on täynä valoja ja pihalla lukee kyltti "Turn your radio to 93.3" tai joku vastaava radiokanava ja ko sitä alkaa kuuntelemhaan, niin talon valot välkkyy radiosta tulevan musiikin tahthiin! Ihan mieletöntä.

Mitähän tässä ajassa on kerinny tapahtua. Vaikka mitä, sen voin kertoa, mutta just nyt ei mithään tipaha miehleen. Haenpas kalenterin ko sinne kirjotan aina kaiken mitä teen, hyvä blogin kannalta ko voin aina sieltä muistella että mitä teinki minä päivänä. Kaks viikkoa sitte Melissa tuli meille yöksi ja katothiin tosiaan melkein kaikki Harry Potterit. En ole ikinä ollu Potter fani, mutta en mikhään Potter vihaajakhaan, en ole vain jotenki välittäny koko asiasta, mutta nyt voin sanoa, että voi hyvänen aika, nuo elokuvat on jotain upeutta. Haha, rakastuin niin niihin. Nyt vähän houkuttelee lukea ne kirjat koska ne on varmasti miljoonasti parempia. (Reetta hymyilee typerästi onnellisena just nyt..... Haha<3)>

Koko viime viikko oli sitte aikalailla löysää, jotain testejä ja kokheita ja ties mitä, just ennen lomaa kunnon testaukset, haha. Koulussa menee hyvin, se ei ole ollenkhaan hankalaa vaikka onki eri kieli. Täällä on oikeasthaan vaikeampaa oikeasti failata kurssit ko saaha hyviä numeroita. Mulla on tietääkseni kaikessa A paitsi valokuvauksessa C koska en ole palauttanu kaikkia projekteja vielä. Huomenna pitäis palauttaa vielä viimiset että ne kerkiää report cardseihin. No, viime perjantaina sitte olin saihraana uuesti ja tämä anto loistavan mahollisuuden osallistua Suomen nuortenilthaan Skypen kautta! Oli kyllä jotain aivan upeutta nähä lemppari-ihmisiä ihan liveajassa siellä tutussa paikassa. Kyllä siinä piti parit itkut tirauttaa ikävän ja onnellisuuden ja kaiken sekotuksen vallassa. Päätti ne sitte mulle laulaaki ja kukahan itkupilli anto vain kyyneleiden valua. Voi että, anto kyllä hurjana voimaa jatkaa seuraavalle ja viimiselle kouluviikolle ennen lomaa. Ihania, ihania ihmisiä.

PORTLAND 664
PORTLAND 667
PORTLAND 674

Lauantaina suunnathiin vähän kauemmas kaupungille perheen kanssa ja menthiin kattomhaan Harry Potter 7 part 1. Oi että. Kyllä itkin ko vesiputous ja olin teatterissa tasan ainoa joka ei ole lukenu kirjoja, joten en tienny yhthään mitä tapahtuu ja se lopetus on jotain ihan kamalaa, ko se jää semmosheen kohthaan että on pakko tietää lisää ja eihän se ole läheskhään yhtä paha niille jotka jo tietää kaiken, mutta mie sitte siellä yksin kiljuin "NOOO! WHAT HAPPENS!" Käythiin sitte myös vähän shoppailemassa ja mie en tienny että meitä noin lähellä on Urban Outfitters ja American Apparel! Jos olisin tienny niin olisin vaikka kävelly sinne jo! Mutta tosiaan, siellä oli nuo kaks maailman ihaninta - ja typerän kalleinta - kauppaa. Jos ne olis hitusen halvempia niin asuisin noissa kaupoissa. Siellä myös näky Santa's House, jossa olis saanu istua Joulupukin sylissä ja ottaa kuvia mutta kuvan ottaminen makso 16,90 ja perhe jo vitsailiki, että eihän minun kannata täällä mithään maksaa ko Pukki asuu naapurissa Suomessa! En tiä olinko vähän Potter-humalassa tai vastaavassa, koska Joulupukki näytti epäilyttävän paljon Dumbledorelta.

Sunnuntaina menin sitte taas kirkhoon. Siitä on tullu mulle kyllä ihan hurjan tärkeä ja tykkään käydä siellä niin paljon! Ihmiset on hurjan kivoja ja kilttejä ja ottaa vasthaan tosi lämpimästi ja on kiinnostunheita ja ties mitä. Viime sunnuntaina ihana nainen alko puhuhmaan mulle ja ko kävi ilmi, että olen Suomesta niin hänhän innostu, että hän tuntee suomalaisen naisen joka asuu Oregonissa ihan täällä minun kaupungissa! Hän oli vaihtarina täällä vuosia sitte ja jäi sitte tänne ja meni naimishiin ja on nyt raskaana, odottaen toista lasthaan. Vaihethiin sitte yhteystietoja ja nyt oottelen että Heidi saattais minut ja Riikan yhtheen, koska haluaisin ihan hurjana tavata hänet ja vaihella kokemuksia ja ajatuksia kaikesta. Suomalainen yhteys kunniaan!

Viiminen viikko koulussa on menny nyt ihan hyvin. Ashley ja Jasmine vaihtaa koulua ens semesterillä (en muista ollenkhaan tuota sanaa suomeksi, luku.. jotain?) Kuoron kanssa oli maanantaina Christmas concert ja se meni ihmeen hyvin, jee me!

Nyt tulee sitte pitkästi asiaa kaikesta mitä on tapahtunu kotona. Mulla oli hieman ulkopuolinen olo koko Ashley-Jasmine tilanteessa, koska ne on niin hurjan läheisiä niin tuntu tosi paljon kolmannelta pyörältä ja että ei ne oikeasti halua olla minun kanssa, mutta ovat velvollisuudesta. Mulla on hiukkasen (lue: paljon) itsetunto-ongelmia, että ainako tapaan uusia ihmisiä niin tulee väkisinki se tunne että ne ajattelee että olen ihan ärsyttävä ja tyhmä ja ei ne oikeasti halua olla minun kanssa. Tämä turhauttaa minua ihan järjettömästi, koska se estää minua tosi paljon menemästä vain puhuhmaan tuntemattomille ihmisille ja esitellä itteni ja antaa mennä. Olen tullu täällä paljon paremmaksi siinä ja olen alkanu tuntemhaan oloni mukavammaksi omassa ihossani, mutta kyllä se vieläki kalvaa. Mutta tosiaan, pari päivää sitte alethiin puhuhmaan kaikesta mikä nyt on vaivannu tässä viime aikoina ja oikeasti puhuthiin asiat selviksi. Kyllä siinä itkethiin ja turhauduthiin pari kertaa ko ärsytti oma käytös ja ajatukset, mutta lopulta naurethiin ja halailthiin ja tuntu niin ihanalta että saathiin selvitettyä kaikki, koska nyt tuntuu ihan hurjan paljon paremmalta vain olla täällä kotona ja jakaa kaikki asiat ei vain äitin kanssa, mutta myös siskojen. Ja siinä oikeasti tajusin, että vaikka mulla ei ole täällä miljoonasti kavereita jotka on kokoajan ympärillä, niin mulla on täältä tullu jo ainaki 6 semmosta ihmistä, joiden kanssa olen hurjan läheinen ja joille voin avautua ja olla oma itteni niiden kanssa ja varmasti tulen pitähmään yhteyttä tämän vuoden jälkheenki. Toki mulla on kavereita ja semmosia 'kouluhengailutyyppejä' mutta oikeasti ystäviäki on noin paljon ja se tuntuu ihanalta, koska en mie tarvi mithään armeijaa ympärilleni, joiden kaikkien kanssa olen kaveri mutta en oikeasti läheinen kenenkhään kanssa.

Draamaa täällä on taas menossa. Olen niin äärettömän lopen kyllästyny jenkki teinien draamaan. Se on niin yliampuvaa, typerää ja lapsellista. Voin sydämestäni sanoa että vihaan high schoolia ja niitä klikkejä ja sitä miten ihmiset keksii perättömiä huhuja kaikista koska niillä ei ole parempaa tekemistä omilla elämilhään. En mene pienemphiin yksityiskohthiin, mutta nyt just tämmönen perätön huhu on ajanu Ashleyn ja sen parhaan ystävän semmosheen tilantheesheen, että nyt on poistettu toisensa Facebookista ja ei puhuta ja kaikki on vihasia ja ympärille keräthään ihmisiä omalle 'puolelheen'. Ja mie olen ärsyttävässä välikädessä, koska olen läheinen Ashleyn ja myös tämän toisen osapuolen kanssa joten. No, olen jo kaikille ilmottanu, että olen Sveitsi eli täysin puolueeton ja en ota mithään kantaa. Koko juttu on minun mielestä naurettava ja ylireagoitu. Jos ne nyt vain rauhottuis hetkeksi niin ne tajuais kuinka tyhmiltä ne kuulostaa. Mutta just nyt järkipuhe ei uppoa keneenkhään. Joululomalla koko huhu kuolee, koska se ei ollu totta aluksikhaan ja uus huhu tulee tilalle, joten en ymmärrä miksi tämä on niin järjettömän iso juttu, älkää vain välittäkö.

Tänhään oli ihana päivä, tulin just Diversity Clubista, missä oli ihan hurjan hauskaa! Siellä tapasin taas lisää uusia kivoja ihmisiä ja oikeasti olin oma itteni ja annoin vain mennä enkä yhthään ajatellu tyhmästi että kukhaan minusta tykkää vaan olin reilusti oma itteni ja sain ihanaa palautetta kuinka energinen ja hauska olin. Miksen voi vain uskoa noita kehuja ja olla aina oma pulppuava itteni? Valokuvauksessa Emilyn ja Timin kanssa oli myös ehkä huipuinta. Emilystä on tullu mulle ihan hurjan tärkeä melko lyhyessä ajassa. Sen tytön kanssa asiat rullaa just omalla painolhaan eikä tarvi pelätä mithään draamaa tai typeriä ylireagointeja tai mithään, hänen kanshaan on vain niin älyttömän rentoa ja helppoa olla.

PORTLAND 685
PORTLAND 696

Joo, värjäsin hiukset punasiksi mutta nyt on jo ihan haalistunu. No, ei voi mithään. Otethaan uusiksi parin kuukauden päästä ko hiukset on vaalentunu vähäsen vähän kirkkaammalla punasella, niin ehkä näyttäis ees vähän aikaa oikeasti punaselta, eikä vain ruskealta.

Nyt suunnitelmissa on lopetella englannin läksyt ja mennä opettamhaan Ashleylle Kulkuset, haha. Meillä on draamassa semmonen Holiday Hoblaa juttu, vähän niinkö talent show ja päätethiin sitte Ashleyn kanssa laulaa suomeksi joululaulu ;) Joululoma tosiaan alkaa huomenna ja joululomalla on suunnitelmissa pitää huipuin girl's night Emilyn ja Hannahin kanssa, shoppailla host maman kanssa että saan ainekset suomalaishiin jouluruokhiin joita aion tehä! Huomenna on myös ihan pakko saada pakettia lähtemhään kotia. Jospa se Suohmeenki kerkiäs siinä tammikuun puolessa välissä, hahaha.