Kanada 1994
Tästä tulee ihanan lyhyt selitys, koska tosiaan, Kanadassa ollessamme olin vähän yli puolitoistavuotias napero, enkä tajunnu elämästä kovinkaan paljoa. Käytiin kuitenki koko perheen voimin Kanadassa, koska äitin veli oli siellä töissä kaks vuotta (?) ja siinä oliki loistava syy lähteä käymään Kanadassa! Kuvien ja videoiden avulla muistan paljon, erityisesti Niagaran putoukset. Ne oli ihan uskomattomat ja se ääni oli jotain ihan järkyttävää. Käytiinpä tuossa samalla matkalla tunnin verran Jenkeissä, joten ko heinäkuussa lähden, niin se ei ensimmäinen kerta Jenkeissä ole, haha. Vaikka oltiinki kokoajan autossa ja katottiin vain maisemia jostain sillalta. No, mitäs tuosta.
Bulgaria 2004
Hypätään kymmenen vuotta eteenpäin. Ensimmäinen 'oikea' ulkomaanmatkani (tottakai olin jo naperona käyny noin tuhat kertaa Ruotsissa, mutta en laske sitä, koska meiltä on Ruotsiin 2 kilometriä ja serkut asuu siellä niin.. Norjassa olen käyny myös ehkä 6 kertaa, mutta en laske niitäkään oikeiksi matkoiksi koska ne on ollu aina päivämukeja). Olin ihana nolo melkein vitosluokkalainen ja olin muka niin iso. Muistan miten mahtavaa oli, ko jotku ravintoloiden sisäänheittäjät osas pari sanaa suomea, siinähän tunsi ittensä ihan julkkikseksi. Lähettiin kyllä Bulgariaan vähän liian aikasin, nimittäin toukokuun lopussa ja sinne ei ollu kerinny tulla vielä kunnon kesä, varsinki iltasin oli kylmähköä.
Kreeta 2006
Kreetalle lähettiin kaks vuotta myöhemmin Bulgarian reissusta ja tällä kertaa oman perheen lisäksi lähtiki serkkuperhe ja vielä yks ystäväperhe. Meitä oli siis iso porukka siellä ja aina ravintoloissa tarjoilijat veteli vähintään kolme pöytää yhteen, että kaikki mahduttiin saman pöydän ääreen syömään. Tällä kertaa sää oli taas hieman epäsuotuisa, oltiin Kreetalla siis syyslomaviikolla lokakuussa ja Kreetalla on just silloin talvi/sadekausi ja koko viikkona saatiin yks aurinkoinen päivä. Mutta eihän se meitä hidastanu, meitä 'isompia' serkkuja oli 6, jotka kokoajan hyppi aalloissa, jotka oli ihanan isoja ja mäiskäytti kunnolla maahan ko sattu seisomaan oikein. Aina ko mentiin takas huoneeseen ja otettiin uimapuvut pois, niin vain kamala kolina kuulu pikkukivien tippuessa lattiaan.
Turkki 2009
Ja nyt tämä uusin ulkomaanmatkani, joka on myös ainoa, josta mulla on kuvia tällä uudella koneella.
Siellä oli meän perheestä kaikki paitsi Juho ja Maria ja meän tosi hyvästä ystäväperheestä kaikki paitsi myös kaks vanhinta lasta. Eli meitä oli siellä 8 ihmisen porukka ja oli aivan mahtavaa päästä vihdoinki ulkomaille parhaan ystäväni Marin kanssa! Meillä oli tosi hauskaa ja tällä kertaa myös sää suosi meitä. Lämpömittari hipo kolmeakymmentä ja mieki - ikuinen valkoinen pöytäliina - sain rusketusrajat! Shoppailtiin ja pidettiin vain hauskaa ihanien ihmisten kanssa (myös muiden ko perheenjäsenten, haha!) Se lämpö, aurinko ja tunnelma oli vain jotain niin ihanaa, että sinne olisin voinu jäädä pitemmäksiki aikaa.
No niin, siinä oli nyt jotain epämäärästä sepustusta elämäni matkoista, haha. Teksti on varmasti vähän sekavaa, mutta syyttäkää siitä norovirusta joka on saanu minut valtaansa lauantaista asti. Onneksi nyt olen jo paranemassa, mutta ajatus pätkii silti.