hold on to me, i'll never let you go

Kiitos äiti. Olin just pääsemässä eroon siitä, että ajattelen kokoajan perhetietojen tulemista, niin hänhän pläjäytti suoraan, että saihan Juhoki tietonsa ihan huhtikuun alussa. Eli olen nyt ihan samassa pisteessä ko ennen minun päätöstä, että keskityn tähän hetkeen ja koeviikkoon. Tarkistan taas ahistuneena kolme kertaa päivässä sähköpostin, jos vaikka sinne olis tullu ees pientä ilmotusta EF'ltä jostain. On vain niin raastavaa istua ja odottaa, en voi vaikuttaa tähän mitenkään, olen ihan toimeton ja avuton.



Tosiaan, koeviikot painaa päälle ja eilen oliki eka koe, yhteiskuntaoppi. Lakitieto ei oikein pysy päässä, mutta kyllä se läpi meni ja ei tarvi enää ikinä ajatella niitä juttuja, haha. Saa nähä, miten mulla alkaa koulunkäynti maistua Jenkeissä. Juho on kyllä kertonu, että se on kohtuullisen helppoa, ainaki Montanassa kokeissa esseevastauksille oli varattu tilaa saman verran ko meillä ala-asteella johonki vähän pidempään määrittelytehtävään. Huomenna on historia, perjantaina psykologia ja seuraavana keskiviikkona biologia. Aluksi perjantaina piti olla ruotsi ja psyka jo torstaina, mutta onneksi saatiin järjesteltyä tuota koeviikkoa väljemmäksi siirtämällä ruotsin koetta. Sen vois siirtää kokonaan pois. Yää, vihaan ruotsia.

Niinpä myös tuon äitin kommentin innoittama aloin taas lukemaan vaihtariblogeja, jotka olin pistäny pannaan. Minkä mie sille voin, jos taas tuli kamala aalto, ettei pysty ajatella mitään muuta ko vaihtovuotta? Se on kuitenki ollu minun mielessä 3 vuotta ja nyt se vain lähenee lähenemistään. ÄÄÄÄÄ. Perhetiedot tulkaa jo!