Kerron nyt Bostonista ja vähän näistä sen jälkeisistä päivistä. Käythiin siis tosiaan Bostonissa perjantaina ja siellä oli aika tosi hauskaa. Rakastuin siihen kaupunkiin, siihen menoon ja niihin ihmisiin. Kaikki oli tosi ystävällisiä ja aaa, se oli vain ihana paikka! Ei keritty käydä läheskään kaikissa paikoissa, missä oltais haluttu ja minua jäi harmittamaan erityisesti Hard Rock Cafen missaaminen, mutta ei sille nyt voi mitään! Päivä on liian vähän Bostonin kokosen kaupungin tutkimiseen, olisin voinu jäädä sinne vaikka kuinka pitkäksi aikaa!
Nyt tulee vähän kuvia ja jotain selityksiä ehkä jostain mahdollisesti.
Rakastan noita katukylttejä. Mitä ne on. Tienviittoja. Tolppia. Jotain.
Star-fricken-bucks. Rakastuin tuohon paikkaan ja noiden pirtelöihin, oikeasti, aivan ihania. Voitte vaan arvata missä tämä tyttö viettää ne 5 tuntia jotka pitää hengailla Nykin lentokentällä ens lauantaina ;)
Maailman paras levykauppa, mistä ostin The Mainen Black & White'n, Copelandin You Are My Sunshinen ja pari lahjaa/tuliaista/whatsoever. Ostin Bostonista jo vaikka mitä kavereille ja perheelle enkä malta oottaa, että pääsen lähettämään niitä!
Rakkautta.
Note to yourself; Älä tilaa enää chiliranskalaisia, koska se ei tarkottanukaan chilimaustetta ranskalaisten päällä vaan valtavaa jauhelihakasaa.
En ole vieläkään täysin vakuuttunu tämän leirin mahtavuudesta tai mitään, mutta kyllä täällä kivaa on, ei vain ole ollu semmonen mielenräjäyttävä kokemus, niinkö joilleki se on ollu, niin entisille vaihtareille ko nyt täällä oleville kavereille ja tutuille. Eikä se haittaa. Mulla on hurja halu jo Portlandiin ihanan perheen luokse elämään sitä arkea, niitä vaikeita ja onnellisia päiviä jolloin oppii kaikkein eniten tästä kulttuurista ja saa uusia kokemuksia. Aaaa, voi että! Tämä leiri kyllä kokoajan paranee paranemistaan, tutustun joka päivä uusiin ihmisiin ja kokoajan on helpompi mennä vain randomisti puhumaan jolleki ja vaan nauraa ja antaa kaiken tulla. Returneiden kanssa olen puhunu aika paljon - kiitos Emmin huonon internetyhteyden, jota yritettiin yhessä korjata - ja ne on aivan huippuja tyyppejä! Huomenna taas normaali koulupäivä ja aktiviteetit, mutta illalla baseball peliin, oh yeaah! Meille opetettiin joku perus baseball-laulu, mitä voidaan sitte laulaa siellä, haha jee!
12 kommenttia:
NO HYI NOITA RANSKALAISIA! näyttää oksettavalta. ei ranskalaisia ja jauhelihaa voi syödä yhtäaikaa. gross.
Mutta voi Starbucks! Ihana kahvila aaaa. mulla on niin ikävä kahviloita. Ja nuo katukyltit tai tolpat mitkälie on hurmaavia. Hihi, pidä hauskaa ja toivis pääset pian Portlandiin, sillä minullakin on sinulle jotain lähetettävää ;)
kuulostaa niin siistiltä! Mieki haluan tuonne levykauppaaaaaan. Ja komppaan Reettaa, nuo ranskalaiset näyttää tosi ällöiltä, hyi :--D
Ehkä se leiri on vähänniinkö monille ripari, aluksi se on vähän sellasta nojoo ja sitte lopuksi on niin hauskaa että vain itketään ko ei haluta lähteä pois. ainakaan se ei ole KILKE!!!!!!111
haha voi että :') amerikassa chili tarkottaa just sellasta jauhelihakastiketta :D suomen chili on siellä chili-pepper vai miten se meni ja opein sen kanssa kantapään kautta nykissä kun mentiin vaan johonkin syömään ja tilasin sellanen salaatin missä oli tacoja ja CHILIÄ ja sitten sieltä tuli salaatti joka oli vuorattu jauhelihakastikkeella :D sitten nauratti oma hölmöyteni koska jostain mieleni sopukoista muistin että chili tarkottaa jauhelihakastiketta.... jäi kyllä syömättä :--------D
et oo vieläkään vakuuttunu leirin mahtavuudesta? voi aino MÄ OLEN, ja en ees oo siellä, haha :D oikeestiiii ää en kestä oon niin liian kateellinen sulle ja emmille ja kaikille muille ketä siel onkaa :D ihanaa, ku pidät tätä blogii oikeesti luen tätä ain ihan yli-innoissani ja kaikkee. wääää forever 21, starbucks ja muuta mahtavaa! sanoinko jo et oon kateellinen? :D
Suositteletko vaihtoon lähtöä sellaiselle, joka ei oo ikinä ennen käyny ulkomailla, eikä oo ikinä ollu lentokoneessa?
Suositteletko vaihtoon lähtöä sellaiselle, joka ei oo ikinä ennen käyny ulkomailla, eikä oo ikinä ollu lentokoneessa?
uuuh siistiii. T-T <3
ootko sä tossa viimesessä kuvassa?
Reetta, no sanoppa muuta! Ne oli kovin hurmaavia ne ranskalaiset. Ko mulle tuotiin se niin olin vähän että "are THESE the chili fries?" Hahahah. Uuuuuu, jotain lähetettävää ;---)
Ida, NIIN HALUAT. Siellä oli oikeasti KAIKKEA. Niillä oli Johnin vinyylejä ja meinasin ostaa vaikka ei ole ees soitinta niille, haha! Ja kaikkia lehtiä ja kirjoja ja DVD'itä ja aaaaaaa, rakastuin<3
sini, joo, nyt kyllä muistan olla tilaamatta niitä uudestaan, sen verran hämmentävä kokemus oli :----D Mie yritin saaha tyttöjä syömään niitä, mutta niillä oli omansa nin jouduin heittämään suurimman osan pois ja tuntu tosi pahalta :--(
jjanika, hahaha aw olet sulosin ikinä! No kyllä mie nyt olen jo päässy tähän tunnelmaan mukaan, tämä on aika ihana paikka<3 Mutta haluan silti paaaljon enemmän Portlandhiin ko jäädä tänne, haha!
Anonyymi, miksei? Tottakai se tulee olemaan shokeeraavampaa, koska ei ole ikinä käyny ulkomailla eikä ole minkäänlaista tatsia siihen, kuinka erilaista se voi olla toisessa maassa. Siinä täytyy olla aika tosi avoin ja rohkea, että uskaltaa, mutta todellakin! Ja lentäminen nyt ei ole mikään ongelma, jos mieki lentopelkonen pystyin istua sen 8 tuntia lentokoneessa Pariisista Bostoniin niin pystyy joku joka ei ole ollu koskaan lentokoneessa!
Ems, oh I know right ;--)
Anonyymi, olen, ruutupaitanen! Tyttö joka ottaa kuvaa on Emmi, ihanainen ystäväiseni.
en tiä kiinnostaako mut tunnen ton emmin :--D taino en tunne mut tiedän :DD
Anonyymi, aijaa! :--) Oletteko samassa koulussa vai mitä? Ihana tyttö, kannattaa tutustua jos vaan tiät sen! Hahaha :----)
juu ollaan :--D
Lähetä kommentti