it's like forgetting the words to your favorite song

Olen elossa, voi niin olenkin ja pyydan suuresti antheeksi etten ole paivitelly aikasemmin, nytki olen Marin takia taalla ko se on patistellu minua varhmaan viimiset kaks viikkoa paivittamhaan jotain tanne niin viimein nyt sain aikaseksi jotain. Minun kone on vain tyhma ja se ei toimi enhaan ko yritan toimia jotenki kuvien kanssa ja ko viimein ajattelin etta nyt saan taman isan konheen ja teen kunnon postauksen niin sehan lahti Arizonaan tyomatkalle ja tuli takas vasta eilen illalla, joten mulla on muka hyva tekosyy. No nyt kuitenki, paljon kerrottavaa ja kuviakin on joten varautukaa!

Kevat on tullu kunnolla tanne sateiseen Portlandhiinki. Okei, en viela lupaile mithaan koska taalla tosiaan sataa kokoajan ja saattaa viela ens viikolla sataa ropista koko viikko, mutta kylla aurinkoisiaki paivia on viimein nahty ja vahan lampoaki saatu! Huomiseksi olis luvattu +19 joten sita odotellessa! Nuo kuvat otin ko oli tyyhliin eka kevainen paiva joten on jo aika kauan aikaa noiden ottamisesta, nyt puut on kaikki jo kukkimassa ja paljon elosemman nakosia viela tuostaki ja ai etta en ole tottunu tahan mutta ihanahan se on.

Okei, alotanpa nyt kertoilemhaan mita on elamassani taalla Atlantin toisella puolella tapahtunu. Huhtikuun ensimmaisena viikonloppuna oli 1-3.4 menthiin lauantaina tosiaan sinne prom mekko metsastysjahthiin sinne Abby's Closet paikhaan missa sai ilmaseksi mekkoja. Ja kyllahan me molemmat sielta mekot loydethiin! Toki tassa on nyt pienoinen dilemma mulla ko loysin viime viikonloppuna toisen mekon ja se oli vain 25 dollaria ja ostin senki niin nyt en tia kumman pistan paalle sitte promiin. Olen miettiny etta pitaisko ottaa kuvat molemmista ja antaa tean paattaa, en tia? Kumpikhaan niista ei ole tayspitka, toinen on vahan polvien alapuolelle ja toinen on polvien ylapuolelle, haha. Kummatki on tosi natteja ja kivoja ja kovin erilaisia niin en osaa milhaan paattaa. Saa nyt naha. Jos loydan jotku ihanimmat kengat niin ehka se ratkasee etta kumman mekon kanssa sopii paremmin, hahahah.

Menthiin mekkometsastyksen jalkheen syohmaan Chipotleen joka on meksikolainen ravintola taalla ja niilta saa hyvia burrittoja. Mie en syony mutta aiti, isa ja Melissa soi ja mie mussutin tortillasipseja vieressa ja paivittelin maailmanmenoa niinko nyt normaalistikki. Melissa on meilla jo niin paljon etta tama aiti pitaa sita sen toisena vaihtarina kohta, hahah.

Seuraavana viikonloppuna (8. - 10.4) perjantaina oli Melissalla tennismatsi ja menin kattomhaan ja hurraahmaan sita sinne. Nain myos paljon muita tuttuja jotka on tennisjoukkueessa ja oli kylla tosi kiva vain hengailla siella ja katella ko tytot pelas. Mietin itekki tennisjoukkueesheen liittymista mutta kerran minun piti track teamiki lopettaa nilkkojen reistailemisen takia niin varhmaan pitais tenniski, kaveri nimittain kerto etta omat hyvakuntoset nilkkassaki on ihan uuvuksissa aina pelien jalkheen. Taman siita saa ko venayttelee nilkkansa lumilautaillessa.. Mutta niin, menthiin sitte pelin jalkheen minun naapurin, Jt'n luokse pelaahmaan Guitar Heroa ja vain istuskelemhaan iltaa ja oli kylla niin alyttoman hauskaa, Jt on niin huippu tyyppi ja tulhaan kaikki kolme juthuun ihan alyttoman hyvin keskenamme ja yhen illan aikana synty varhmaan kymmenia insidejuttuja ja vaan niin hyvia keskusteluja kaikesta. Vuokrathiin sitte myos elokuva Black Swan ja voi hyvanen aika se oli upea. Se tanssi oli jotain aivan uskomatonta ja muutenki koko elokuva oli tosi hyvin tehty. Se oli jannittava, hieno, hairitseva, pelottava ja kaunis kaikkea yhtaaikaa ja aaa Natalie Portman on ihana.

Lauantaina menin kahville Katarinan kanssa ko ei olla nahty taaskhaan vahaan aikhaan ja voi etta. Mie en ymmarra mika tuossa tytossa on, mutta aina ko me olhaan kahesthaan niin tuntuu etta me kaydaan lapi kaikki maailman keskusteluaiheet American Idolista suurimpiin pelkoihin ja elaman kaannekohthiin ja ties mihin. Jotenki vai pystyy olehmaan ihan taysin oma ittensa ja kertomhaan ihan kaiken peittelematta mithaan ja se on jotenki niin upeaa miten vahva luottamus meilla on vaikka ei olla ees tunnettu niin kauan. Aina ko istun Katin kanssa niin siina vain tuntuu, etta tama on just se taydellinen asetelma etta ihminen kohtaa ihmisen, valittamatta asuinpaikasta, kansallisuudesta, ulkonaosta tai kulttuuri eroista, siina on vaan kaks ihmista taysin avoimena ja ystavina. Paatethiin etta olethaan kirjekavereiksi ko lahen taalta pois ja voi aaaa en halua jattaa tuota tyttoa tanne, han on niin ihana ja aito ja sulonen ja paras. Kat tule minun kanssa Suohmeen!

Sina sunnuntaina menin aitin kanssa semmoselle kavelylle noiden muiden opaskoirien ja omistajien kanssa, missa kavelthiin ympari Portlandia ja semmonen mies kertoili meille kaikenlaista nippelitietoa Portlandista ja oli kylla tosi mielenkiintonen reissu, onneksi menin ko aluksi vahan eparoin etta no kannattaako. Oli tosi siisti! Siella tosiaan opin paljon uusia pikku juttuja Portlandista ja sain tilaisuuden rapsia kuvia joka kulmasta ja nurkasta ja ai etta mie rakastan Portlandia, se on niin ihanan persoonallinen ja erikoinen kaupunki. Ai niin muuten, meilla tosiaan oli opaskoira kasvatuksessa meilla, mutta me annethiin se pois toisheen perheesheen koska se yksinkertasesti soi niin paljon aikaa ja karsivallisyytta ja nyt ko saathiin se sisasiistiksi ja jotain perusjuttuja opetettua sille niin luovutethiin se toiselle perheelle koska aiti ei vaan jaksanu sita, se vei liikaa hanen aikaa ja energiaa. Sano etta ehka alottaa uuesti ko Ashley ja Jasmine on muuttanu kotoa pois ja ei ole niin paljon draamaa kotona, haha.

Koulussa draamaluokan kanssa tehhaan naytelma Oregonin ala-asteille muuten! Meilla oli oikeat koe-esiintymiset ja kaikki ja piti opetella monologi sita varten ja oli ihan hurjan jannaa ja minua jannitti ihan sikana mutta samalla se koko rumba toi mean draamaryhmaa lahemmas toisiaan ja tian etta tama naytelma varmasti on kunnon loppusilaus koko vuodelle ja vahvistaa kaikkien suhteita, jee! No, mie sain naytelmasta melkeinpa paaroolin ja olen siita tosi innoissani, nyt vaan yritan joka paiva selattaa niita vaikeimpia sanoja koska minun hahmo puhuu aika nopeaa niin takeltelen viela sanoissa aika ruhtinaallisesti, hahaha. Kylla tama tasta!

Viime viikonloppuna sitte (15. - 17.4) Julia, Irene ja Elena tuli meille Eugenesta viettamhaan viikonloppua ja ettimhaan myos prom mekkoja, koska eivat ollu loytany mithaan Eugenesta, joka on Portlandhiin verrattuna tosi pieni. Hengailthiin sitte koko viikonloppu ja oli niin alyttoman hauskaa, ihania tyttoja kaikki, mita nyt Irene vahan turhan aanekas tuolla espanjalaisella verelhaan ko soitti kotiin sunnuntaiaamuna ja heratti koko talon yheksalta. Mutta, tytot loysi mekot ja mie loysin toisen mekon hehe ja maailman ihanimmat kengat joista kuvia tulee pian, piakkoin, joskus, tulevaisuudessa.

Ainoa ruoka mita Jenkeista tulee ikava on curly fries. Nuo rullat tekee niista ihan varmasti parempia!

Mie olen viime paivat ollu taas vaihteeksi kipeana. En voi ymmartaa tata minun vastustuskykya, tai ei sita voi ymmartaa ko sita raukkaa ole varhmaan ees olemassa ko nappaan jokaikisen taudin mika taalla liikkuu. Nyt kuitenki tais kayda ilmi, etta mulla on aika vahvasti anemian oihreet paalla joten menhaan laakarille verikokeishiin tarkistamhaan etta onko oikeasti ja nyt jo alotethiin kunnon rautakuuri mulle ja soin jo oikein maukasta linssikeittoa sen jalkheen ko pyortya kupsahin suihkussa. En ole ikina ennen pyortyny ja se oli ehka oudoin kokemus ikina, ihan hurja! Ja taisin pyortya kahesti koska nama kuuli alakerrassa tomahyksen ja ajatteli etta kaaduin mutta mie en muista mithaan kaatumisesta ja sitte ko paastin aitin ja Jasminen sisalle suihkhuun ja aiti lahti hakehmaan kylmaa rattia mulle paahan niin kaatua kupsahin toisen kerran. Hahahah. No, koettu tamaki nyt. Huomenna kuitenki olis suunnitelmissa menna ystavani Dre'n leffailthaan sen jalkheen ko kotona maalathaan ensin paasiaismunia. Minusta tuntuu ja harmittaa etta melkeinpa kaikilta jenkeilta on unohtunu miksi paasiaista oikeasti vietethaan. Minun piti menna kirkhoon tanhaan, mutta tama pyortymisepisodi tosiaan tapahtu, mutta sunnuntaina menen paasiaiskirkhoon ja muistelen miksi sita paasiaista oikeasti vietetaankhaan. Ei tainnu olla paasiaispupun takia.

Prom on viikon paasta lauantaina ja huomenna pitais varata aika kampaajalle ja voi etta, kylla se tulee olehmaan niin kivaa! Mean porukka on nyt vaihellu ja pienentyny ja suurentunu aina valilla niin en ole ees varma keiden kanssa olen nyt menossa, mutta mitas me pienista, antaa menna vaan, hahah. Promin jalkheen onki sitte jo toukokuu ja en voi ymmartaa etta tama vuosi lahenee loppuaan hurjaa vauhtia. Samalla olen niin onnellinen mutta samalla niin aarettoman surullinen ja haikea, miksi tama paranee paranemisthaan loppua kohen? Ho.

Kiitos ko jaksoitte lukea, olette ihania!